Donji Kraljevec
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Donji Kraljevec (unk. Murakirály, saks. Nieder Kraliewitz) on kylä ja kunta Međimurjen piirikunnassa Kroatiassa lähellä Unkarin rajaa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kylä nimeltä Kralovecz mainitaan ensi kerran vuonna 1478 osana Čakovecia. Kylä kuului 1600-luvulla kroatialais-unkarilaisen Zrinskin suvun läänityksiin Kroatian kuningaskunnassa, mutta vuonna 1671 kruunu takavarikoi Peter Zrinskiltä tämän maat. Vuonna 1689 mainitaan katolilaisessa kylässä olleen Maria Magdalenalle pyhitetty kappeli ja hautausmaa. Tuolloin kylässä oli vain 11 taloa. Vuonna 1715 kylässä oli 13 verotusyksikköä (taloutta). Itävallan keisari Kaarle VI eli Unkarin kuningas Kaarle III antoi alueen läänityksenä 25. toukokuuta 1719 Johann Michael von Althannille. Kylän väkiluku alkoi kasvaa voimakkaasti 1700-luvulla ja vuonna 1771 kylässä oli 62 taloa ja 483 asukasta. Vuonna 1791 unkarilainen kreivi György Festetics osti alueen ja seuraavat 132 vuotta kylä ja sen alue kuuluivat Festetics de Tolnan suvulle.
Kylän historian suurin mullistus oli rautatien rakentaminen vuonna 1860, mikä toi kylään uusia asukkaita. Näistä kuuluisin lienee filosofi Rudolf Steinerin (s. 1861) isä, Itävallan rautateiden lennättäjänä toiminut Johannes Steiner. Kylässä Steinerin syntymäpaikalla on muistolaatta. Vuonna 1889 perustettiin kylän vapaapalokunta.
Vuoteen 1920 asti kylä kuului Unkarin kuningaskunnan Zalan komitaattiin, mutta sen jälkeen siitä tuli uuden Jugoslavian osa. Vuonna 1934 suuri tulipalo hävitti kylää polttaen 108 taloa. Kirkon kunnostamisen ja seurakuntatalon rakentamisen myötä kylästä tuli oma seurakuntansa. Vuosina 1941–1945 kylä kuului jälleen Unkariin, kunnes palautettiin sodan jälkeen Jugoslavialle. Vuonna 1991 Jugoslavian hajotessa ja Kroatian itsenäistyttyä kylästä tuli osa Kroatiaa.
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1900 kylän 1 366 asukkaasta 1 304 oli kroaatteja, 47 unkarilaisia ja 7 saksalaisia.
Vuonna 1910 asukkaita oli 1 672 ja he katsoivat pääasiassa olevansa kroaatteja.
Vuonna 1941 kaikki asukkaat yhtä miestä lukuun ottamatta ilmoittivat olevansa Unkarin kansalaisia.
Vuonna 1991 1 653 asukkaasta 1 580 ilmoitti olevansa kroaatteja, 12 jugoslaaveja, viisi serbejä, viisi muslimeja, 2 sloveeneja, 2 tšekkejä ja 1 makedonialainen.
Vuonna 2011 kylässä oli asukkaita 1 560. Koko kunnassa oli 4 659 asukasta, joista kroaatteja oli 98,26 %.